Runo kiltalaisten 40 vuotisjuhla

Päivi Pekkala taustoitti kirjoittamaansa runoa kiltalaisille:

En tiedä mitään voimallisempaa kuin joukko motivoituneita yhteisessä energiassa toimivia naisia. Ei ole mitään voimakkaampaa kuin ystävyys ja rakkaus.

Runon aiheeksi tuli luonnollisesti Kiltan toiminnassa vahvasti kantavana voimana oleva ystävyys. 

Kun huoneeni väri on harmaa, tummat verhot peittää ikkunan ja sydämeni sykkii arkaillen, on suru tullut luokseni kylään.Se huokailee takanani, silittää mun hiuksiani, kulkee perässäni huoneesta toiseen. Ovikello soi ja sinä tulet sohvalle istumaan. Minä tiedän, että sinä tiedät mitä sisälläni liikkuu. Katsot silmiini ja sanot:" Tartu käteeni sisko minä vien sinut tanssiin. Olohuoneen parketilla mennään samaan tahtiin ja Elämä laulaa meille."

Tänään minun huoneeni on kirkkaan keltainen. Valo leikkii ikkunassa ja siipeni ovat voimakkaat. Ovikello soi, ja sinä tulet sohvalle istumaan. Sinun silmäsi ovat kuin kaksi aurinkoa kun katsot minuun ja sanot:" Tartu käteeni sisko minä vien sinut tanssiin. Valon ja varjon parketilla rutistan sut syliin ja Elämä hymyilee meille "

Päivi Pekkala 8.11.2025